Relax

Minä olin taas poissa muutamia päiviä. Ikävöimme toisiamme. Tuntui niin hyvältä nähdä palattuani. Hän piti minusta tiukasti kiinni melkein koko yön. Alussa hän ei tykännyt nukkua niin lähellä.

Minä varasin meille ihanan matkan etelään. Minulla ei olisi rahaa, mutta lähden silti. Tuntuu kuin tiimalasissa oleva hiekka valuisi yhä nopeammin, minun on otettava kaikki irti tästä lyhyestä ajasta.

Viime yönä hän puhui minulle paljon maastaan. Hän sanoi, että viihtyisin siellä. Että pitäisin heidän elämänasennetteen ehkä vähän kummallisena, mutta pitäisin silti hänen maastaan. Hän puhui paikoista, joissa minun pitäisi käydä hänen maassaan. Ehkä matkustaisimme yhdessä siellä.  Kaupungeissa, joihin olen aina unelmoinut matkustavani.

-Tulethan katsomaan minua?
-Tottakai tulen.
-Milloin?
 -Silloin kun sinulla on minulle aikaa. 

Hän on alkanut kiinnostumaan yhä enemmän Suomesta. Kiitos. Hyvää yötä. Moi moi. Hän käyttää niitä koko ajan ja kyselee, mikä tämä olisi suomeksi. Hän ei tiennyt oikein mitään Suomesta ennen minua. Hänellä oli mielikuva vain kylmästä maasta Skandinaviassa. Maasta, joka on vähän kaukana kaikesta.

Hän lohduttaa minua kun olen surullinen. Et sinä ole surullinen kun lähden. Et sinä sitten enää ajattele minua joka päivä kun olen poissa. Ei se ole niin vaikeaa kun miltä se nyt tuntuu. 

Tänään olen kuunnellut Relax, take it easyn sanoituksia. Joyce Jonathanin versio biisistä on paljon  liikuttavampi. Löysin sen spotifyista, mutta en youtubesta. Tässä alkuperäinen.  

For there is nothing that we can do.