Etäisyydet on ihania, kun ne ovat tarpeeksi lyhyitä! Hän tulee ihan kohta Suomeen, olen niin innoissani. Muutto Kaupungista sujui hyvin, hän auttoi minua kaikessa. Hän on minulle hyvin tärkeä. Tämä on tavallaan rankkaa, mutta ehkä ei sittenkään. Hän tulee pitkäksi aikaa Suomeen ja meillä on sitten paljon aikaa. Hän rakastuu Suomeen niin paljon, että haluaa muuttaa tänne. Sitten me elämme täällä kunnes minä voin muuttaa hänen maahansa. Elämä on ihanaa. Niin helppoa.
Olemme yhteydessä joka päivä tästä pienestä välimatkasta huolimatta. Nyt olemme vielä samassa maanosassa, miten helpolta se tuntuukaan. Hän on avoimempi tunteistaan, hän kaipaa minua. Hän on hyvin innoissaan Suomeen tulostaan. Kumpa Suomessa olisi silloin hyvät ilmat. Kumpa tämä maa vakuuttaisi hänet. Minä kaipaan Kaupunkiimme. Haluan takaisin elämäämme Kaupungissa, Kotiimme Kaupungissa. Siellä kaikki on täydellistä, mutta minä olen poissa sieltä.
torstai 19. toukokuuta 2011
lauantai 14. toukokuuta 2011
Huono päivä
Ihan paskaa kuuluu.. Hän vain pompottaa minua. Pompottaa kuin jojoa pom pom pom. Minä toimin juuri niinkuin hän haluaa, silloin kun hän haluaa, siten kuin hän haluaa.
Minä olen saanut mittani täyteen. Olen niiiiin kyllästynyt. Ihan kohta lähden takaisin Suomeen eikä yhtään harmita.
Miksi hänen pitää pilata minun viimeiset päiväni täällä... Hän oon niin ärsyttävä, että minulla kiehuu päässä. Inhoan feidaajia, lupauksia, joita ei pidetä, tyhjiä sanoja. Niillä ei ole mitään virkaa.
Minä kieltäydyn näkemästä häntä huomenna, viimeisenä päivänäni täällä. Olkoon se osuva mielenosoitus hänen käytöksestään. Minusta se kertoo oikein paljon, siitä mitä ajattelen. Olen todella surullinen ja pettynyt.
Minä olen saanut mittani täyteen. Olen niiiiin kyllästynyt. Ihan kohta lähden takaisin Suomeen eikä yhtään harmita.
Miksi hänen pitää pilata minun viimeiset päiväni täällä... Hän oon niin ärsyttävä, että minulla kiehuu päässä. Inhoan feidaajia, lupauksia, joita ei pidetä, tyhjiä sanoja. Niillä ei ole mitään virkaa.
Minä kieltäydyn näkemästä häntä huomenna, viimeisenä päivänäni täällä. Olkoon se osuva mielenosoitus hänen käytöksestään. Minusta se kertoo oikein paljon, siitä mitä ajattelen. Olen todella surullinen ja pettynyt.
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Ulkomaille muutto?
Olemme vähän puhuneet tulevaisuudesta. Minä olen erittäin halukas puhumaan siitä, hän ei tykkää suunnitella asioita liikaa etukäteen.
Kuitenkin, jos haluan hakea hänen lähelleen opiskelemaan, minun on tehtävä hakemukset ja kaikki tarvittavat kielitestit tämän vuoden puolella. Minun on keksittävä, miten rahoittaa 10 000- 25 000 euron vuosimaksu. Sitä ei ihan kesätöillä tienata. Tai keksiä joku toinen syy muuttoon. Minua houkuttaisi kuitenkin opiskelu siellä, jos vain onnistun pääsemään sisään johonkin hyvään yliopistoon.
Tällä hetkellä mitä voin tehdä, niin yritän houkutella häntä Suomeen, Pidemmäksi aikaa. Pian hän tulee ensimmäistä kertaa Suomeen ja toivon, että hän pitää maastani. Niin paljon, että haluaa tulla sinne uudestaan ja ehkä kuvitella asuvansa siellä jonkin aikaa.
Ehkä minä olen vain säälittävän epätoivoinen, kun en halua päästää häntä menemään. Hän on erityinen, korvaamattoman tärkeä minulle. Hän saa minut miettimään ehkä radikaalejakin ratkaisuja tulevaisuuteeni liittyen. Uskon, että elämä johdattaa minut sinne, minne minut on tarkoitettu. Oli jo tarpeeksi valtava sattuma, että ylipäätään tapasin hänet. Se tapaaminen saattoi muuttaa elämäni suunnan, mutta ehkä se on tavallaan jännittävää, että koskaan ei voi tietää mihin sitä oikein päätyy.
Kuitenkin, jos haluan hakea hänen lähelleen opiskelemaan, minun on tehtävä hakemukset ja kaikki tarvittavat kielitestit tämän vuoden puolella. Minun on keksittävä, miten rahoittaa 10 000- 25 000 euron vuosimaksu. Sitä ei ihan kesätöillä tienata. Tai keksiä joku toinen syy muuttoon. Minua houkuttaisi kuitenkin opiskelu siellä, jos vain onnistun pääsemään sisään johonkin hyvään yliopistoon.
Tällä hetkellä mitä voin tehdä, niin yritän houkutella häntä Suomeen, Pidemmäksi aikaa. Pian hän tulee ensimmäistä kertaa Suomeen ja toivon, että hän pitää maastani. Niin paljon, että haluaa tulla sinne uudestaan ja ehkä kuvitella asuvansa siellä jonkin aikaa.
Ehkä minä olen vain säälittävän epätoivoinen, kun en halua päästää häntä menemään. Hän on erityinen, korvaamattoman tärkeä minulle. Hän saa minut miettimään ehkä radikaalejakin ratkaisuja tulevaisuuteeni liittyen. Uskon, että elämä johdattaa minut sinne, minne minut on tarkoitettu. Oli jo tarpeeksi valtava sattuma, että ylipäätään tapasin hänet. Se tapaaminen saattoi muuttaa elämäni suunnan, mutta ehkä se on tavallaan jännittävää, että koskaan ei voi tietää mihin sitä oikein päätyy.
tiistai 10. toukokuuta 2011
Matka Etelässä
Turkoosin kirkas meri. Kevyt tuuli, joka viilensi mukavasti. Toinen toistaan kauniimpia kaupunkeja vieri vieressä, kävimme niistä muutamissa. Loma oli ihana! Söimme iltaisin ihanissa ravintoloissa meren herkkuja ja kävelimme käsi kädessä pitkin rantabulevardia. Matkustimme junalla, eksyimme kaksi kertaa, minä olin kerran tosi hermostunut ja nälkäinen, sitten kaikki oli taas hetken päästä hyvin. Ehkä pienet riitamme lopulta lähensivät meitä, vietimme kuitenkin lähes viikon koko ajan yhdessä. Ei joka hetki voi olla täydellinen, mutta ne vähemmän onnistuneet hetket saavat meidät arvostamaan onnistuneita hetkiä eikä pitämään niitä itsestäänselvyytenä.
En tiedä mitään ihanampaa hetkeä kuin herätä aamulla siihen, että hän kaappaa minut kainaloonsa ja rutistaa minua lujempaa, jos yritän karata kauemmaksi.
Lensimme takaisin Kaupunkiimme. Hän lähti vasta hetki sitten luotani. Minä asun täällä enää vain muutaman päivän, sitten muutan pois. On aika alkaa pakata tavaroita lähtöä varten. Hän lupasi auttaa minua. Oloni on aika haikea, koska niin moni asia muuttuu kohta. Tämä asunto on meidän koti. Olemme viettäneet täällä niin paljon aikaa yhdessä, että hänkin tuntui olevan surullinen tajutessaan miten lähellä poismuuttoni on. Tämä Kaupunki on meidän kaupunki ja sellaisena se tulee aina pysymään mielessäni.
Puhuimme myös tulevaisuudesta. Mahdollisuuksista. On lohdullista ajatella, että jonain päivänä kaikki se voisi olla mahdollista hänen kanssaan ja että meillä olisi edessämme uusia ihania matkoja, sitten joskus. Ehkä.
En tiedä mitään ihanampaa hetkeä kuin herätä aamulla siihen, että hän kaappaa minut kainaloonsa ja rutistaa minua lujempaa, jos yritän karata kauemmaksi.
Lensimme takaisin Kaupunkiimme. Hän lähti vasta hetki sitten luotani. Minä asun täällä enää vain muutaman päivän, sitten muutan pois. On aika alkaa pakata tavaroita lähtöä varten. Hän lupasi auttaa minua. Oloni on aika haikea, koska niin moni asia muuttuu kohta. Tämä asunto on meidän koti. Olemme viettäneet täällä niin paljon aikaa yhdessä, että hänkin tuntui olevan surullinen tajutessaan miten lähellä poismuuttoni on. Tämä Kaupunki on meidän kaupunki ja sellaisena se tulee aina pysymään mielessäni.
Puhuimme myös tulevaisuudesta. Mahdollisuuksista. On lohdullista ajatella, että jonain päivänä kaikki se voisi olla mahdollista hänen kanssaan ja että meillä olisi edessämme uusia ihania matkoja, sitten joskus. Ehkä.
tiistai 3. toukokuuta 2011
Minä ja Hän
Varmasti tiedätte Jenni Vartiaisen Minä ja Hän- biisin? Voisin nimetä sen blogini nimikkokappaleeksi, sillä se kuvaa täydellisesti minua ja Häntä. Tajusin tämän tänään metrossa kuunnellessani tätä biisiä ja yhtäkkiä välähti. Tämä kappale on aivan täydellinen sanoituksineen kaikkineen.
Miten sitten tulkitsen laulun lyriikat? Jos minulla ei ole tilaisuutta tässä elämässä Hänen kanssaan, minä tiedän, että tulee kuitenkin uudessa elämässä tilaisuus. Jälleensyntyminen maailmaan, eihän meistä kukaan tiedä, mitä kuoleman jälkeen käy. Haluan mieluummin uskoa jälleensyntymiseen kuin että vain katoaisin.
Olkoon silloin lintu tai lapsi
Mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan
Se tahto on Herran
Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin
Vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä
Nuo sanoitukset tuo lohtua.
Ehkä olen hieman yliromantikko. Mutta en voi mitenkään uskoa, että näin upea kohtaaminen voisi vain päättyä, haihtua kuin voikukan siemenet ilmaan. Kuin että se olisi koko elämässäni vain pieni henkäys, joka joskus tapahtui.
Minä en voi koskaan unohtaa Häntä. Hän on muuttanut elämäni suunnan.
Miten sitten tulkitsen laulun lyriikat? Jos minulla ei ole tilaisuutta tässä elämässä Hänen kanssaan, minä tiedän, että tulee kuitenkin uudessa elämässä tilaisuus. Jälleensyntyminen maailmaan, eihän meistä kukaan tiedä, mitä kuoleman jälkeen käy. Haluan mieluummin uskoa jälleensyntymiseen kuin että vain katoaisin.
Olkoon silloin lintu tai lapsi
Mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan
Se tahto on Herran
Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin
Vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä
Nuo sanoitukset tuo lohtua.
Ehkä olen hieman yliromantikko. Mutta en voi mitenkään uskoa, että näin upea kohtaaminen voisi vain päättyä, haihtua kuin voikukan siemenet ilmaan. Kuin että se olisi koko elämässäni vain pieni henkäys, joka joskus tapahtui.
Minä en voi koskaan unohtaa Häntä. Hän on muuttanut elämäni suunnan.
Tuomionpäivä
Nyt hän sitten päätti sen. Hänellä on nyt lento kotiin. Se päivämäärä on niin lähellä, että minua itkettää. Oikeastaan tässähän on vielä aikaa: meillä on kaksi matkaa ja hän tulee myös Suomeen. Mutta sitten. Niin mitä sitten tapahtuu? Hän vain palaa kotiinsa. Eikä sitten enää ole meitä.
Miten minä voisin nauttia tästä hetkestä murehtimatta tulevaa? Murehtimatta sitä, että meillä ei ole yhteistä tulevaisuutta, että hän on sitten niin kaukana ja hänellä on siellä ihan kokonaan oma elämänsä, johon minä tuskin enää mahdun. Koska minä olen liian kaukana.
Tämä hetki. Se on ainoa, mitä minulla on.
Miten minä voisin nauttia tästä hetkestä murehtimatta tulevaa? Murehtimatta sitä, että meillä ei ole yhteistä tulevaisuutta, että hän on sitten niin kaukana ja hänellä on siellä ihan kokonaan oma elämänsä, johon minä tuskin enää mahdun. Koska minä olen liian kaukana.
Tämä hetki. Se on ainoa, mitä minulla on.
maanantai 2. toukokuuta 2011
Onnellinen päivä
Hän on niin ihana. En tiedä ketään tai mitään niin söpöä ja suloista kuin hän. Halaaminen ja pussailu hänen kanssaan on maailman kivointa ajanvietettä, silloin koko muu maailma unohtuu ja aika pysähtyy. En ole koskaan aiemmin tavannut ketään niin hyvää tyyppiä kuin hän. Ihailen hänen luonnettaan niin paljon! Useiden vuosien epäonnistuneiden ja kurjien suhteiden päätteeksi tapasin Hänet, kun vähiten sitä odotin. Hän tietää heikkouteni ja hyväksyy ne. Pitää minusta juuri sellaisena kun olen, ja siksi ihailenkin häntä niin paljon. Hän ei koskaan ole tuominnut minua mistään. On ehkä jopa outoa, että olen pystynyt puhumaan hänelle rehellisesti kaikesta minua mieltä painaneista asioista ja sellaisista jutuista, joita en ole koskaan muille pystynyt kertomaan. Minulla on ollut aiemmin tapana vähän valehdella tai jättää kertomatta asioita menneistä, koska olen hävennyt niitä. Ensimmäistä kertaa koskaan suhteessa tunnen kelpaavani juuri omana itsenäni. Ja miten paljon hän minusta tykkääkään, se on upeaa! Tunnen itseni niin kokonaiseksi ja että olen juuri tässä hetkessä kiinni täysillä nauttien.
Minä tajusin myös, että minulla on aikaa. Aina on aikaa, riippuu vain miten sen käyttää. Minä olen vielä tosi nuori, joten minulla on hyvin paljon aikaa edessä. Minä alan ehkä vähän tutkimaan opiskelu- tai työmahdollisuuksia lähellä häntä, ihan vain uteliaisuuttani. Josko sittenkin voisi olla jotain tulevaisuutta! :)
Rakastan elämää. Olen tällä hetkellä maailman onnellisin tyttö. En vaihtaisi paikkaani kenenkään kanssa enkä muuttaisi mitään.
Minä tajusin myös, että minulla on aikaa. Aina on aikaa, riippuu vain miten sen käyttää. Minä olen vielä tosi nuori, joten minulla on hyvin paljon aikaa edessä. Minä alan ehkä vähän tutkimaan opiskelu- tai työmahdollisuuksia lähellä häntä, ihan vain uteliaisuuttani. Josko sittenkin voisi olla jotain tulevaisuutta! :)
Rakastan elämää. Olen tällä hetkellä maailman onnellisin tyttö. En vaihtaisi paikkaani kenenkään kanssa enkä muuttaisi mitään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)