Odotan.
Hänen näkemistään, hänen kasvoilleen leviävää hymyä kun tapaamme kentällä.
Odotan
meidän yhteisiä hetkiämme ihan missä tahansa kunhan vain saan olla hänen kanssaan.
Odotan
yhteistä tulevaisuutta, että se olisi mahdollista ja siihen toivoon hukuttaudun.
Odotan
että aika kuluu ja tietäisin, miten meille käy.
Minä en tee mitään muuta kuin odota. Siinä sivussa on se joku arjeksi kutsuttu aikaa eteenpäin vievä käsite, se joku oma elämä. Mutta ilman häntä jokainen päivä on vain askel lähemmäs häntä, toivon niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti